Esimerkki 19. Esimerkissä 16 miniminormiratkaisu on (ˆx 1, ˆx 2 ) = (1, 0).

Samankaltaiset tiedostot
Likimääräisratkaisut ja regularisaatio

3.2.2 Tikhonovin regularisaatio

Likimääräisratkaisut ja regularisaatio

Ortogonaalisen kannan etsiminen

Monissa käytännön ongelmissa ei matriisiyhtälölle Ax = b saada ratkaisua, mutta approksimaatio on silti käyttökelpoinen.

Ominaisvektoreiden lineaarinen riippumattomuus

Ortogonaaliprojektio äärellisulotteiselle aliavaruudelle

MS-A0003/A Matriisilaskenta Laskuharjoitus 6

Ominaisarvo ja ominaisvektori

Käänteismatriisi 1 / 14

Ominaisarvoon 4 liittyvät ominaisvektorit ovat yhtälön Ax = 4x eli yhtälöryhmän x 1 + 2x 2 + x 3 = 4x 1 3x 2 + x 3 = 4x 2 5x 2 x 3 = 4x 3.

Ennakkotehtävän ratkaisu

Inversio-ongelmien laskennallinen peruskurssi Luento 2

Ominaisarvo ja ominaisvektori

Inversio-ongelmien laskennallinen peruskurssi Luento 3

i=1 Tarkastellaan ensin inversio-ongelman injektiivisyys: Kun vaaditaan, että 0 = M x x 2

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 8. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 8 () Numeeriset menetelmät / 35

Similaarisuus. Määritelmä. Huom.

Osoita, että täsmälleen yksi vektoriavaruuden ehto ei ole voimassa.

Ratkaisuehdotukset LH 8 / vko 47

ominaisvektorit. Nyt 2 3 6

Inversio-ongelmien laskennallinen peruskurssi Luento 4

Alkeismuunnokset matriisille, sivu 57

Matemaattinen Analyysi / kertaus

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I

Paikannuksen matematiikka MAT

Lineaarikuvauksen R n R m matriisi

Ominaisarvot ja ominaisvektorit 140 / 170

Lineaarikombinaatio, lineaarinen riippuvuus/riippumattomuus

1 Ominaisarvot ja ominaisvektorit

Insinöörimatematiikka D

5 OMINAISARVOT JA OMINAISVEKTORIT

Kohdeyleisö: toisen vuoden teekkari

MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta

6. OMINAISARVOT JA DIAGONALISOINTI

Päättelyn voisi aloittaa myös edellisen loppupuolelta ja näyttää kuten alkupuolella, että välttämättä dim W < R 1 R 1

Sisätuloavaruudet. 4. lokakuuta 2006

MS-C1340 Lineaarialgebra ja

Insinöörimatematiikka D

Lineaarialgebra, kertausta aiheita

MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt

Ominaisarvo-hajoitelma ja diagonalisointi

Inversio-ongelmien laskennallinen peruskurssi Luento 7 8

Vektorien pistetulo on aina reaaliluku. Esimerkiksi vektorien v = (3, 2, 0) ja w = (1, 2, 3) pistetulo on

Ortogonaaliset matriisit, määritelmä 1

Matriisiteoria Harjoitus 1, kevät Olkoon. cos α sin α A(α) = . sin α cos α. Osoita, että A(α + β) = A(α)A(β). Mikä matriisi A(α)A( α) on?

Demorastitiedot saat demonstraattori Markus Niskaselta Lineaarialgebra (muut ko) p. 1/104

5 Ominaisarvot ja ominaisvektorit

MS-C1340 Lineaarialgebra ja

1 Lineaariavaruus eli Vektoriavaruus

MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I

Kannan vektorit siis virittävät aliavaruuden, ja lisäksi kanta on vapaa. Lauseesta 7.6 saadaan seuraava hyvin käyttökelpoinen tulos:

MS-C1340 Lineaarialgebra ja

Lineaariset yhtälöryhmät ja matriisit

sitä vastaava Cliffordin algebran kannan alkio. Merkitään I = e 1 e 2 e n

1 Singulaariarvohajoitelma

Numeeriset menetelmät

Kanta ja dimensio 1 / 23

802320A LINEAARIALGEBRA OSA I

MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Malliratkaisut 5 / vko 48

Esimerkki 4.4. Esimerkki jatkoa. Määrää matriisin ominaisarvot ja -vektorit. Ratk. Nyt

Matriisialgebra harjoitukset, syksy 2016

Kertausta: avaruuden R n vektoreiden pistetulo

Määritelmä Olkoon T i L (V i, W i ), 1 i m. Yksikäsitteisen lineaarikuvauksen h L (V 1 V 2 V m, W 1 W 2 W m )

Harjoitusten 5 vastaukset

Insinöörimatematiikka D

MS-C1340 Lineaarialgebra ja

Matriisilaskenta Luento 16: Matriisin ominaisarvot ja ominaisvektorit

LU-hajotelma. Esimerkki 1 Matriisi on yläkolmiomatriisi ja matriisi. on alakolmiomatriisi. 3 / 24

802320A LINEAARIALGEBRA OSA III

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I, HY Kurssikoe Ratkaisuehdotus. 1. (35 pistettä)

Määritelmä 1. Olkoot V ja W lineaariavaruuksia kunnan K yli. Kuvaus L : V. Termejä: Lineaarikuvaus, Lineaarinen kuvaus.

Tehtäväsarja I Kerrataan lineaarikuvauksiin liittyviä todistuksia ja lineaarikuvauksen muodostamista. Sarjaan liittyvät Stack-tehtävät: 1 ja 2.

Singulaariarvohajotelma ja pseudoinverssi

Matriisilaskenta. Harjoitusten 3 ratkaisut (Kevät 2019) 1. Olkoot AB = ja 2. Osoitetaan, että matriisi B on matriisin A käänteismatriisi.

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 6. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 6 () Numeeriset menetelmät / 33

1 Sisätulo- ja normiavaruudet

802320A LINEAARIALGEBRA OSA II

Iteratiiviset ratkaisumenetelmät

Vapaus. Määritelmä. jos c 1 v 1 + c 2 v c k v k = 0 joillakin c 1,..., c k R, niin c 1 = 0, c 2 = 0,..., c k = 0.

Kanta ja Kannan-vaihto

Insinöörimatematiikka D, laskuharjoituksien esimerkkiratkaisut

Matriisihajotelmat. MS-A0007 Matriisilaskenta. 5.1 Diagonalisointi. 5.1 Diagonalisointi

Lineaariset mollit, kl 2017, Harjoitus 1

Lineaariavaruudet. Span. Sisätulo. Normi. Matriisinormit. Matriisinormit. aiheita. Aiheet. Reaalinen lineaariavaruus. Span. Sisätulo.

x = y x i = y i i = 1, 2; x + y = (x 1 + y 1, x 2 + y 2 ); x y = (x 1 y 1, x 2 + y 2 );

Havainnollistuksia: Merkitään w = ( 4, 3) ja v = ( 3, 2). Tällöin. w w = ( 4) 2 + ( 3) 2 = 25 = 5. v = ( 3) = 13. v = v.

Matematiikka B2 - Avoin yliopisto

Lineaarialgebra II P

Avaruuden R n aliavaruus

Tehtäväsarja I Seuraavat tehtävät liittyvät kurssimateriaalin lukuun 7 eli vapauden käsitteeseen ja homogeenisiin

Tällä viikolla viimeiset luennot ja demot. Lineaarialgebra (muut ko) p. 1/162

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II Syksy 2009 Laskuharjoitus 1 ( ) Ratkaisuehdotuksia Vesa Ala-Mattila

2 Konveksisuus ja ratkaisun olemassaolo

1 Avaruuksien ja lineaarikuvausten suora summa

Matriisien tulo. Matriisit ja lineaarinen yhtälöryhmä

x = y x i = y i i = 1, 2; x + y = (x 1 + y 1, x 2 + y 2 ); x y = (x 1 y 1, x 2 + y 2 );

MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt

3.4 Käänteiskuvauslause ja implisiittifunktiolause

Transkriptio:

Esimerkki 9 Esimerkissä 6 miniminormiratkaisu on (ˆx, ˆx (, 0 Seuraavaksi näytetään, että miniminormiratkaisuun siirtyminen poistaa likimääräisongelman epäyksikäsitteisyyden (mutta lisääntyvän ratkaisun epätarkkuuden hinnalla Lauseen todistuksessa käytetään seuraavaa lemmaa ortogonaaliprojektio aliava- Lemma 6 Olkoon V R n aliavaruus ja olkoon matriisi Q V ruudelle V Jokaisella x R n Q V x V ja x Q V x (I Q V x V Todistus Lauseen (iii nojalla z V jos ja vain jos Q V z z Tutkitaan, kuuluuko vektori z Q V x V Nyt Q V (Q V x Q V x Q V x Lauseen (ii nojalla Täten Q V x V jokaisella x Toisaalta Q V V V, jolloin (x Q V x, z (x Q V x, Q V z (Q T V (x Q V x, z jokaisella z V Täten (I Q V x V Lause (i (Q V x Q Lause (ii V x, z (Q V x Q V x, z 0 Lause 0 Pienimmän neliösumman miniminormiratkaisu on yksikäsitteinen Todistus Olkoon x argmin x R n Mx y jokin PNS-ratkaisu (kts Lause 8 Lauseen 9 nojalla M T M x M T y (30 Kirjoitetaan yhtälössä (30 x muodossa x Q R(M T x + ( x Q R(M T x, missä matriisi Q R(M T on ortogonaaliprojektio aliavaruudelle R(M T Silloin M T y M T M(Q R(M T x + x Q R(M T M T M(Q R(M T x + M T M( x Q R(M T x Lemman 6 nojalla x Q R(M T x R(M T Toisaalta Lemman 5 nojalla R(M T N (M, jolloin M T M( x Q R(M T x 0 }{{} N (M Havaitaan, että myös ortogonaalinen projektio Q R(M T x on PNS-ratkaisu Lisäksi Q R(M T x Q R(M T x + x Q R(M T x x, missä epäyhtälö on aito aina, kun x Q R(M T x 5

Huomautus Yllä olevassa todistuksessa näytettiin, että pienimmän neliösumman miniminormiratkaisu on muotoa Q R(M T ˆx Lemma 5 Q N (M ˆx, missä x argmin Mx y Erityisesti, jos yhtälöllä Mx 0 on vain triviaaliratkaisu x R n x 0, niin N (M {0} R n Tällöin Q N (M on identtinen matriisi ja x Q R(M T x Tämä on kiertotie samaan tulokseen, joka saadaan jo yhtälön M T M x M T y yksikäsitteisestä ratkeavuudesta, kun M T M on kääntyvä matriisi Jos M T M on singulaarinen matriisi, niin miniminormiratkaisu on laskettava eri tavoin Esimerkki 0 Olkoon M Määrää PNS-ratkaisuista x argmin Mx y, missä y (,,, miniminormaratkaisu x R Ratkaisu: Lasketaan Yhtälö M T y M T M T on yksikäsitteisesti ratkeava, sillä Miniminormiratkaisu on (Mikä on M x y nyt? ( 0 ( 0 ( 5 3 ( x M T M x M T y 3 3 x ( 5 3 3 3 ( 3 det(m T M 5 3 ( 3 ( 3 6 0 x (M T M M T y 6 ( ( ( 3 3 3 3 5 3 ( 3 Tarkastellaan seuraavaksi esimerkkiä, jossa matriisilla M T M ei ole käänteismatriisia, jolloin PNS-ratkaisu ei ole yksikäsitteinen ja Esimerkki Olkoon M ( 0 3 5

Määrää miniminormiratkaisu minimointiongelmalle M x y min x R 3 Mx y, missä y (, 3 Ratkaisu: Lasketaan ( M T y ja 3 0 3 9 M T M 0 3 ( 0 3 5 3 3 3 3 3 3 9 Matriisilla M T M ei ole nyt käänteismatriisa (nähdään joko laskemalla det(m T M tai tarkastelemalla matriisin M dimensiota Määrätään yhtälön epäyksikäsitteiset ratkaisut: 5 3 3 3 3 3 3 9 9 5 3 3 M T M x M T y 3 3 3 3 9 x x x 3 5 9 3 3 3/5 3/5 /5 3 3 /5 6/5 7/5 0 6 7 0 6 7 3 5 3 5 5 6 7 6 7 3 3 0 3 4 3 0 8 6 7 0 0 0 0 0 0 0 0 Tällöin x 3 R on vapaa parametri, x 6 x 3 + 7 ja x 3 x 3 + 4 Pienimmän neliösumman ratkaisut ovat muotoa 3 x 3 + 4 x 6 x 3 + 7, x 3 R 3 x 3 Näistä ratkaisuista on valittava ratkaisu, jonka normi on pienin Lasketaan normin neliö x (3x 3 + 4 + (6x 3 + 7 + x 3, joka on toisen asteen polynomi muuttujan x 3 suhteen Etsitään normin neliön minimi derivaatan nollakohtien avulla: 0 d dx 3 (3x 3 + 4 + (6x 3 + 7 + x 3 6(3x 3 + 4 + (6x 3 + 7 + x 3 jonka ratkaisu on x 3 08 (kyseessä on selvästi minimi Pienimmän neliösumman 9 miniminormiratkaisu on silloin ( x 3 08 08 + 4, 6 + 7, 08 (048, 004, 7 9 9 9 53

Huomautus Pienimmän neliösumman ratkaisut x argmin Mx y ovat samat x R n kuin yhtälön M x Q R(M y ratkaisut, sillä M x y M x Q R(M y (y Q R(M y M x Q R(M y (M x Q R(M y, y Q R(M y (y Q R(M y, M x Q R(M y + y Q R(M y M x Q R(M y + y Q R(M y Vektorin x valinta ei vaikuta jälkimmäiseen termiin lainkaan ja ensimmäinen ei-negatiivinen termi häviää täsmälleen silloin, kun M x Q R(M y Singulaariarvohajotelma Eräs tapa laskea miniminormiratkaisu on käyttää hyväksi ns singulaariarvohajotelmaa Määritelmä 0 Matriisin M C m n singulaariarvohajotelma (eng singular value decompositions on matriisin M esitys M UDV, missä U ja V ovat ortogonaalisia matriiseja (eli U U ja V V ja { 0 kun i j D ij σ i kun i j missä i,, m, j,, n ja luvut σ n ovat matriisin M singulaariarvot Lemma 7 Matriiseilla NN T ja N T N on samat nollasta eroavat ominaisarvot ja niitä vastaavilla ominaisvektoreilla e ja e on yhteys e Ne Todistus Olkoon N T Ne λe, missä λ 0 ja e 0 Silloin NN T e (NN T Ne N(N T e λne λe, missä Ne 0, sillä Ne (Ne, Ne (N T Ne, e λ e > 0 Lause Jokaisella matriisila on singulaariarvohajotelma Todistus Johdetaan singulaariarvohajotelma konstruktiivisesti matriisille M R m n : Olkoot λ k, k,, n yhtälön 0 det(m T M λi ratkaisut (matriisin M T M ominaisarvot ja olkoot yksikkövektorit e k yhtälöiden (M T M λ k Ie k 0 ratkaisut kaikilla k,, n (ominaisarvoja λ k vastaavat ominaisvektorit 54

Silloin Lemman 8 nojalla matriisin MM T nollasta eroaviin ominaisarvoihin liittyvät ominaisvektorit ovat Me k Lisäksi Me k Me k (Me k, Me k (M T Me k, e k λ k σ k (M Me k σ k (M aina, kun λ k > 0 Täten matriisin MM T normitetut ominaisvektorit ovat aina, kun σ k (M 0 Merkitään lisäksi ominaisarvoon 0 liittyviä ortonormitettuja ominaisvektoreita u r+,, u m Muodostetaan matriisit U m m ( Me Me Me r u r+ u m ja Vn n ( e e n, jotka ovat selvästi ortogonaalisia matriiseja, sillä e T i e j δ ij ja σ i (Me i T Me j σ j kaikilla i, j,, n (ja vastaavasti U Nyt (e k, M T Me k σ k δ k,k, joten matriisitulo U T MV e T M T e T M T e T r M T u T r+ u T m M ( e e n σ i σ j e T i M T Me j δ ij (e,m T Me (e,m T Me (e,m T Me (e,m T Me (e,m T Me n (e,m T Me n 0 m r 0 m r 0 m r (e r,m T Me (e r,m T Me 0 0 0 0 0 D m n 0 0 0 m r 0 m r (e r,m T Me r Kerrotaan U T MV D vasemmalta matriisilla U ja oikealta matriisillav T : UDV T U(U T MV V T M Matriisi U koostuu matriisin MM T ortonormitetuista ominaisvektoreista ja matriisi V matriisin M T M ortonormitetuista ominaisvektroreista Esimerkki Määrää singulaariarvohajotelma matriisille ( 0 0 M 55